Tabla de Contenidos
Orbitaalit tunnistetaan seuraavilla kvanttinumeroilla:
n = on elektronin energiatason arvo . Sitä edustavat numerot: 1, 2 ja 3.
l = ilmaisee kiertoradan tyypin ja energian alatason. Se tunnetaan myös nimellä kulmamomentti ja sen arvot ovat kokonaislukuja 0, 1, 2, 3… -1. Tämän kvanttiluvun arvon perusteella voidaan tunnistaa kiertoradan tyyppi. Esimerkiksi kun:
- l= 0, orbitaali on muotoa s .
- l=1, se on p -tyypin orbitaali .
- l = 2, on d -tyyppinen orbitaali .
- l = 3, osoittaa tyypin f orbitaalia .
m = edustaa magneettista kvanttilukua , joka puolestaan osoittaa kiertoradan suunnan avaruudessa . Se ilmaistaan arvon l ja (-l) välisillä luvuilla, mukaan lukien 0.
s = on elektroninen tai rotaatiospin . Se osoitetaan murtoluvuilla 1/2 ja -1/2 välillä.
S orbitaali – ominaisuudet ja erot muihin kiertoradoihin
S-orbitaali eroaa muista kiertoradoista joidenkin erityisominaisuuksiensa vuoksi:
- Sillä on pallomainen muoto ytimen ympärillä.
- Sille on ominaista määrätyt viivat, mutta vähäinen intensiteetti.
- Kvanttiluvut ovat: l = m = 0, mutta n :n arvo voi muuttua.
- Näillä kiertoradoilla voi olla enintään kaksi elektronia.
p-orbitaali
- Sen muoto on kaksi akselia kohti litistettyä palloa.
- Sille on ominaista sen intensiiviset linjat.
- Niiden kvanttiluvut ovat: l = 1; m = -1, 0, 1.
- Tällä kiertoradalla voi olla kuusi elektronia.
d-orbitaali
- Siinä on erilaisia lobar-muotoja.
- Siinä on sumeita linjoja.
- Se vastaa kvanttilukua: l = 2.
- Tällä kiertoradalla voi olla kymmenen elektronia.
orbitaali f
- Sillä voi olla erilaisia muotoja.
- Se esittää toistuvia juovia laajalla kirjolla.
- Se vastaa kvanttilukua: l = 3.
- Tällä kiertoradalla voi olla neljätoista elektronia.
Näiden lisäksi on muitakin, jotka on merkitty aakkosjärjestyksessä (g, h,…), mutta ne ovat hyvin harvinaisia.
Viitteet
https://www.quimicas.net/2015/05/los-orbitales-atomicos.html
