Tabla de Contenidos
The Lottery ( Lotto ) on Shirley Jacksonin kirjoittama novelli, joka julkaistiin vuonna 1948 amerikkalaisessa The New Yorker -sanomalehdessä . LottoSe on kauhutarina konformismista ja vieraantumisesta. Sen julkaisulla oli syvällinen vaikutus sanomalehden lukijoihin, paljon enemmän kuin millään muulla lehden aiemmin julkaisemalla fiktiivisellä tarinalla. Lukijoiden suuttumus ja hämmennys ilmeni lukuisissa kirjeissä ja jopa sanomalehden tilauksen peruuntumisessa. Lukijoiden reaktio johtuu siitä, että sanomalehti ei tunnistanut julkaisemiensa tarinoiden genreä, mikä johti hämmennykseen. Toisaalta yleisö herkistyi edelleen toisen maailmansodan kokemuksista. Mutta tarinalla on edelleen ollut suuri vaikutus lukijoihin tulevien sukupolvien ajan, tehden siitä yhden amerikkalaisen kirjallisuuden tunnetuimmista novelleista. TarinaArpajaiset on mukautettu näytelmiin, radioon, televisioon ja jopa baletin koreografiaan.
Lotteryn juoni tapahtuu kauniina kesäpäivänä 27. kesäkuuta pienessä kaupungissa Uudessa Englannissa, jossa kaikki asukkaat kokoontuvat perinteiseen vuosittaiseen arpajaiseen. Vaikka tapahtuma saattaa aluksi tuntua juhlavalta, käy nopeasti selväksi, ettei kukaan halua voittaa lotossa. Tessie Hutchinson ei näytä olevan kiinnostunut perinteistä ennen kuin perhe tekee pelätyn jäljen. Sitten hän protestoi, että prosessi ei ollut oikeudenmukainen. Ja voittaja kivitetään kuoliaaksi. Tessie voittaa ja tarina huipentuu, kun kaupunkilaiset, mukaan lukien hänen oma perheensä, alkavat heitellä häntä kivillä.
kirjallisia laitteita
Shirley Jackson onnistuu luomaan kauhun ilmapiirin taitavasti käyttämällä kontrasteja, mikä pitää lukijan odottavana kohdatessaan hänet tarinan kulun kanssa. Bukolinen ympäristö eroaa taustalla olevasta väkivallasta, joka lopulta ilmenee tarinan lopussa. Juoni sijoittuu kauniille kesäpäivälle, jolloin kasvit ”kukkivat runsaasti” ja ruoho on ”vehreää”. Kun lapset alkavat kerätä kiviä, näyttää siltä, että se on hauskaa, että kaikki ovat kokoontuneet nauttimaan esimerkiksi piknikistä tai paraatista.
Tunnelma ja perheiden kokoontuminen viittaa johonkin miellyttävään, kuten myös palkintoon liittyvä sana ”arpajaiset” jotain hyvää voittajalle. Lukijassa korostuu kauhun tunne, kun hän tajuaa, että voittajan saama on täysin vastoin sitä, mitä oli odotettu. Yhtä paljon kuin miellyttävä ilmapiiri, puhuvien ja vitsailevien asukkaiden rento asenne on ristiriidassa vallitsevan väkivallan kanssa.
Kertojan näkökulma näyttää olevan täysin yhteneväinen asukkaiden asenteen kanssa, sillä se kulkee kaupungin ihmisten päivittäisen tavan kautta. Kertomuksessa korostetaan esimerkiksi, että kaupunki on tarpeeksi pieni, jotta arpajaiset voivat päättyä ajoissa, jotta ihmiset lähtevät kotiin syömään. Miehet puhuvat yhteistä kiinnostavista aiheista, kuten sadosta ja sateesta, traktoreista ja veroista. Lotto näyttää olevan vain yksi kaupungin sosiaalisista toiminnoista. Ja tulossa oleva julkinen murha, joka kauhistuttaa lukijaa, näyttää olevan jotain normaalia kertojalle ja hänen kansalaisilleen.
Mutta jos pikkukaupungin asukkaat olisivat täysin tuntemattomia väkivallalle, Shirley Jacksonin katsottaisiin pettävän lukijoita. Tarinan edetessä kirjoittajalla on runsaasti vihjeitä, jotka viittaavat siihen, että jotain on piilotettu ulkonäön alla. Ennen arpajaisten alkamista kyläläiset pitävät etäisyyttä mustaa laatikkoa sisältävään jakkaraan ja epäröivät, kun herra Summers huutaa apua; tämä ei ole se reaktio, jota odotat ihmisiltä, jotka odottavat jotain hyvää lotosta. Ristiriitaista on myös se, että lippujen saamisen mainitaan olevan vaikea työ, että se vaatii miehen. Mr. Summrs kysyy Janey Dunbarilta: ”Eikö heillä ole nuori mies, joka tekee sen puolestasi, Janey?” Ja kaikki ylistävät Watson-poikaa hänen perheensä edustamisesta.
Arvonta tapahtuu kireässä ilmapiirissä. Ihmiset eivät katso ympärilleen; Mr. Summers ja paperiliuskoja piirtävät miehet hymyilevät hermostuneesti. Lukijan ensimmäinen tunne saattaa olla hämmentynyt näistä tarinan kuvauspaikalle sopimattomista yksityiskohdista, mutta hän voi selittää ne olettamalla esimerkiksi, että ihmiset ovat hermostuneita, koska he haluavat voittaa. Kun Tessie Hutchinson kuitenkin itkee vastustaen arpajaisten epäoikeudenmukaisuutta, lukijat huomaavat, että tarinassa on ollut jatkuva jännitteen ja väkivallan pohjavirta.
Tulkinnat lotossa
Arpajaisten merkityksestä on kehitetty lukemattomia tulkintoja . Se on liitetty toiseen maailmansotaan ja nähty marxilaisena kritiikkinä vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä kohtaan Yhdysvalloissa ja laajemmin myös länsimaissa. Monet lukijat tunnistivat Tessie Hutchinsonin Anne Hutchinsoniin, joka karkotettiin Massachusetts Bayn pioneerisiirtokunnasta uskonnollisista syistä, vaikka tekstistä käy selvästi ilmi, että Tessie ei kyseenalaista lottoa vaan kuolemantuomiota. Mutta tulkinnasta riippumatta Lotto on tarina inhimillisestä väkivallasta, perinteisiin ja tiettyyn yhteiskuntajärjestykseen perustuvasta väkivallasta.
Shirley Jackson kertoo lukijalle kertojan kautta, että ”kukaan ei halunnut järkyttää perinnettä, joka on niin syvään juurtunut kuin se, jota musta laatikko edustaa.” Mutta vaikka tämän pienen New England -kaupungin asukkaat kuvittelivat säilyttävänsä perinnettä, todellisuudessa muistista jäi hyvin vähän, eikä itse laatikko ollut alkuperäinen. Huhuja oli monia, mutta kukaan ei näyttänyt tietävän varmasti, kuinka tämä perinne sai alkunsa tai mistä se johtuu. Vain väkivalta jää voimaan: määritelmä kyläläisten ja kenties koko ihmiskunnan taustalla olevista motiiveista. Shirley Jackson kertoo lukijalle: ”Vaikka kyläläiset olivat unohtaneet rituaalin ja kadottaneet alkuperäisen mustan laatikon, he muistivat silti käyttää kiviä.”
Kertojan kertomuksen karkea kohtaus kuvaa suoraan: ”Kivi löi häntä päähän.” Lause on kieliopillisesti jäsennelty ilmaisemaan, että kukaan ei erityisesti heittänyt kiveä; on kuin kivi osuisi Tessieen itsestään. Kaikki kyläläiset osallistuvat, jopa antavat Tessien nuorelle pojalle kiviä heitettäviksi. Näin kukaan ei ota vastuuta murhasta. Ja tämä on selitys, jonka Shirley Jackson antaa niin kauhean perinteen jatkuvuudelle.
Lähteet
Harold Bloom. Shirley Jackson . Chelsea House Publishers, 2001.
Shirley Jackson. Lotto. New Yorker, 2016.
Zoë Heller . Shirley Jacksonin ahdistunut mieli . New Yorker, 2016.
