Tabla de Contenidos
Kansalaissitoutumisen ovat määritelleet useat kirjailijat, jotka osoittavat yhteneväisesti tämän käsitteen suhdetta siihen, miten ihmiset kansalaisuuttaan harjoittaessaan osallistuvat ympäristönsä poliittisiin ja ei-poliittisiin kysymyksiin. Tässä yhteydessä kansalaisuus tarkoittaa yhteisön jäsenyyttä, jolla on yhtäläiset oikeudet muiden kanssa ja samat mahdollisuudet vaikuttaa yhteisön kohtaloon.
Kansalaissitoutumisen määritelmät
Kansalaissitoutumiselle on ominaista eri kirjoittajien sille antama moninaisuus tai merkityksien moninaisuus. Esimerkiksi Ehrlichin (2000) mielestä se tarkoittaa yhteisön elämänlaadun edistämistä molempien poliittisten prosessien kautta, kuten silloin, kun ihmiset puuttuvat julkisiin asioihin mielipiteellään, äänellään tai jollain muulla tavalla ei-poliittisena. Tässä mielessä se tarkoittaa tiedon (kuten oikeudet), taitojen (kuten kommunikaatio), arvojen (kuten vastuun) ja motivaation (kuten poliittisen tehokkuuden) kehittämistä.
Toisaalta Maailmanpankki ymmärtää kansalaissitoutumisen yksityisten toimijoiden osallistumisena julkisella sektorilla valtion organisaatioiden, monenvälisten instituutioiden ja yritysten ja kansalaisjärjestöjen välisen vuorovaikutuksen kautta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Muut kirjoittajat kuitenkin erottavat osallistumisen sitoutumisesta. Zani ja Barrettin (2012) mukaan ”osallistuminen” on aktiivista käyttäytymistä, kun taas ”sitoutuminen” on kiinnostusta, tietoa tai huomion kiinnittämistä poliittisiin kysymyksiin. Toisin sanoen vaikka osallistuminen viittaa käytökseen, sitoutuminen sisältää tiettyjä asenteita ja mielentiloja.
Sitoutuminen voi siis näkyä esimerkiksi poliittisen tietämyksen tasoissa, tiedotusvälineissä uutisoinnissa kiinnitetyssä huomiossa, kuinka usein ihmiset osallistuvat keskusteluun tai käsittelevät kansalaisasioita. Näin ymmärrettynä Levinen (2011) mukaan kansalaistoiminta sisältää toimintaa, joka ilmaisee emotionaalista yhteyttä julkisen elämän ihanteisiin ja instituutioihin.
Schulzin (2016) mukaan tämä emotionaalinen yhteys toistetaan kansalaisuuden kentällä: yksilöstä tulee kansalainen, kun hän pysyy tietoisena ja kiinnostunut yhteisönsä asioista voidakseen osallistua siihen tehokkaasti. Näin ollen juuri kansalaisuuden harjoittamisesta syntyy todellinen kansalaissitoumus, kuten kansalaistensa yhteistyöstä hyötyvien yhteisöjen toiminta. Tällä tavalla yhteisöjen on helpotettava kansalaisuusoikeutta ja kansalaisilla on velvollisuus osallistua yhteisöihinsä.
Kansalaistoiminnan ulottuvuudet
Kirjoittajat, kuten Campbell (2006), viittaavat kansalaissitoutumiseen käsitteenä, joka koostuu seuraavista ulottuvuuksista.
Ulottuvuus | Määritelmä |
Poliittinen kompromissi | Toiminta, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen politiikkaan. |
osallistuminen vaaleihin | Äänestän vaaleissa. |
ihmisten välinen luottamus | Luota yhteisön ihmisiin. |
Institutionaalinen luottamus | Luota järjestöihin, instituutioihin, hallituksen edustajiin ja poliittisiin puolueisiin. |
Toleranssi | Halu tunnustaa ja kunnioittaa muiden yhteisöjen kansalaisoikeuksia . |
poliittista tietämystä | Tietoa demokraattisista instituutioista ja prosesseista. |
Kansalaistoiminnan tyypit
Kansalaissitoutuminen voidaan osoittaa vapaaehtoistoiminnalla, aktiivisuudella ja vaaleihin osallistumisella.
Kansalaistoimintaa
Tällä hetkellä kansalaissitoutuminen vastaa ongelmiin, kuten ilmaston lämpenemiseen, köyhyyteen, työpaikkojen epävarmuuteen, erilaisten ihmisoikeuksien loukkaamiseen, korruptioon ja turvattomuuteen. Sidosryhmät reagoivat näihin tilanteisiin aktivismin, protestin, sosiaalisen median mobilisoinnilla, varainkeruulla ja vapaaehtoistyöllä.
Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelma UNDP havaitsi äskettäin sananvapauden, yhdistymisvapauden ja rauhanomaisen kokoontumisvapauden loukkaamisen; myös aktivistien, mediahenkilöstön ja ihmisoikeuksien puolustajien häirintä, mikä vähentää mahdollisuuksia kansalaistoiminnan ilmentymiseen ympäri maailmaa.
Siksi UNDP sitoutui takaamaan, että kansalaisten odotukset täyttyvät sellaisilla aloitteilla kuin sosiaalisen vastuun edistäminen Liberiassa, tuki osallistavammalle perustuslailliselle prosessille Chilessä, osallistuvan hallinnon edistäminen paikallisella tasolla Bangladeshissa ja siviilirahoitusmenettelyjen tutkiminen. muun muassa Länsi-Balkanin yhteiskuntajärjestöt.
Lähteet
Blancafort, S. Kansalaiskompetenssi ja asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan: Espanjan kansalaisten yleinen mielipide . (väitöskirja) Barcelonan autonominen yliopisto, Espanja: 2012.
García-Arnaldos, M. Vastuullisuus ja kansalaisten sitoutuminen . Filosofian opinnot. 63: 151-167, 2020.
National Institute for the Evaluation of Education. Kansalaisoppi: kansalaiskoulutuksen arviointi. 5 Mitä se arvioi: Kansalaisosallistuminen. Meksiko , sf
Lister, S., Sapienza, E. Kansalaistilan puolustaminen – Nykymaailmaan sopivan julkisen tilan edistäminen . Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelmassa UNDP, 2021.
UNICEF. Me osallistumme ja he kuuntelevat meitä! Ohjeita lasten ja nuorten osallistumiselle ja kansalaistoiminnalle . Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto (UNICEF) Three United Nations Plaza New York, 2020.